tiistai 31. toukokuuta 2011

MAASEUDUN MAISEMA MUUTTUU


Maaseudun ympäristön tila on muuttunut olennaisesti muuttuneen maatalouden myötä. Kauniit perinnemaisemat muotoutuivat, kun viikate, karja ja tuli muokkasivat maiseman. Nyt alueet ovat kasvamassa umpeen ja metsittyvät. Maalla maatalous ja luonto ovat erottamattomat. Maanviljelijät luovat tuotantonsa ohella myös tulevaisuuden maaseutua, mutta silti maisema on kaikkien maaseudulla toimivien käsissä. Myös asukkaat, kesäasukkaat, maaseudun yritykset ja yhdistykset voivat eri keinoin vaikuttaa ympäristön tilaan.

Tee ympäristötekoja!
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman teemavuosi 2010 nosti esille erityisesti vesiensuojelun, perinnemaisemat ja luonnon monimuotoisuuden. Laidunnus ja niitto ovat synnyttäneet avarille alueille tunnusomaista ja monipuolista kasvi- ja eläinlajistoa. Perinnebiotoopit eli erilaiset niityt, metsälaitumet ja hakamaat ovat katoamassa ja niiden mukana myös laaja kirjo eläin- ja kasvilajeja. Siksi olisi tärkeää huolehtia niiden hyvinvoinnista maiseman- ja luonnonhoidon keinoin. Maatalouden aiheuttaman vesistökuormituksen vähentämiseen sekä luonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitoon ja ylläpitämiseen on tarjolla useita keinoja.

Kehittämisohjelma tuo tukea ja mahdollisuuksia
Hoidettu maaseutu on elinvoimainen. Erilaisiin kohteisiin tukea voivat hakea järjestöt, yhdistykset, kunnat, koulutusorganisaatiot, yritykset ja maanviljelijät. Hankkeilla voi kunnostaa maaseudun tärkeitä rakennuksia, hoitaa perinnemaisemia ja parantaa alueen viihtyvyyttä. Koulutuksella voi lisätä asukkaiden ja yrittäjien ammattitaitoa ympäristönhoidossa tai energiavarojen kestävässä käytössä.  Maa- ja metsätalousyrittäjille uudet menetelmät ja ympäristöosaamisen lisääminen on keskeistä.

Innovaatiot vauhdittavat muutosta
Ilmastomuutoksen torjunta, uusiutuvan energian käytön lisääminen, vesienhoidon tehostaminen ja biologisen monimuotoisuuden lisääminen tuovat haasteita. Näitä hankkeita voivat työstää maa- ja metsätaloustuotteita jalostavat mikro- ja pk –yritykset, tutkimusyksiköt ja kehittämisorganisaatiot.

Tuki maatiloille
Tuotannon nykyaikaistamiseen kannustetaan investointituilla. Tukea voi saada uuden navetan rakentamiseen, uusiutuvan energian käytön lisäämiseen tai tilan uuteen lämpökeskukseen. Energiaomavaraiset maatilat tulevat lisääntymään.

Kehittämishankkeet ja yritystuet
Uusiutuvien energialähteiden käytön tehostaminen on ajankohtaista. Lämpöyrittäjyyden lisääminen, hajautettu energiatuotanto ja maataloudesta tulevan biomassan käyttö bioenergiana ovat keskeisessä roolissa tulevaisuudessa. Lämmitysjärjestelmien muutokset kylätaloissa ja muissa öljylämmityskohteissa ovat osa ympäristönhoitoa.
Tukea voivat hakea järjestöt, yhdistykset, kunnat ja osuuskunnat. Yritystuki on suunnattu maaseudun mikroyrityksille.

Työ etenee usealla rintamalla
Erilaisia kehittämishankkeita Kainuussa on useita. Metsäkeskus, MTT Sotkamo, MTK, KAO, ProAgria, Oulun Yliopiston Lönnrot-instituutti, Kainuun Etu, kunnat ja monet muut organisaatiot vievät eteenpäin ohjelmia, joilla Kainuun maaseudun mahdollisuuksia rakennetaan huomisen haasteet huomioiden. ProAgrian Kylämaisema –hankkeessa Oulujärvi Leaderin alueella perinnemaisemien hoitoa suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä kyläyhdistysten ja asukkaiden kanssa.


Suunnittelu sulan maan aikana
Kesällä on hyvä kartoittaa kohteet luonnossa ja aloittaa hankkeen suunnittelu. Neuvontaa ja opastusta Kainuussa tarjoavat mm. ProAgria ja Kainuun ELY-keskus. Esimerkiksi perinnebiotoopin ylläpitokorvaus on maksimissaan 450 euroa hehtaarilta vuodessa ja määräytyy kustannusarvion mukaan. Ylläpitosopimuksia tehdään viideksi vuodeksi kerrallaan.

Tuki perinnebiotooppien ja kosteikkojen hoitoon
Kainuussa on useita maanviljelijöiden ylläpitämiä ja hoitamia kohteita. Nyt myös yhdistyksillä esim. metsästysseuroilla, kyläyhdistyksillä ja osakaskunnilla on mahdollisuus hakea tukea näiden rakentamiseen ja hoitoon. Umpeen kasvaneen lammen kunnostus kosteikoksi, riistapolku ja riistapelto linnuille tai lintutorni alueelle, mahdollisuuksia on monia. Tukea voi saada myös luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistämiseen. Elävä Kainuu ja Oulujärvi Leader –ryhmiltä tarvitaan hakemukselle puolto, mutta tuki haetaan Kainuun ELY-keskukselta.



Maisema kaunistui ja kasvillisuus elpyi

Vuodesta -97 alkaen on Salli Kurtin Kotikumpu –tilalla Puolangan Suolijärvellä ylläpidetty perinnebiotooppeja. Kasvinviljelyn lisäksi lähes 11 hehtaaria on nyt perinne biotooppikohteina. Alueet ovat erilaisia entisiä niittylaitumia ja jokivarsialueita, joissa pusikoituminen oli jo hyvässä vauhdissa.

Hyvä ohjeistus ja asian ajankohtaisuus innostivat toimintaan

Salli Kurtti kiinnostui aiheesta, sillä asia oli kylällä esillä ja naapurissa Lahden –tilalla oli jo ensimmäiset biotooppikohteet perustettu. Matti Partanen ProAgriasta oli hyvä asiantuntija ja yhdessä sopivat alueet kartoitettiin maastossa.

Alkuraivauksessa työtä riitti – nyt tulokset näkyvät
Koska maisema oli elänyt omaa elämäänsä  jo vuosia, alkuvaiheen raivaus oli isompi urakka. Salli Kurtti  on nyt tyytyväinen ja kannustaa viljelijöitä toimintaan, pitkäjänteinen työ näkyy ja tuo tulosta. Maisemat ovat muuttuneet avariksi, aluskasvillisuus on monipuolistunut, perhoset ja linnut viihtyvät alueilla, ilveskin on nähty.

Laiduntaminen ja raivaus jokakesäistä
Kesäisin Lahden –tilalta tuodaan lampaita ja ne laiduntavat Ylijoen varrella noin viiden hehtaarin aluetta. Majovanjärven maisemissa on kolmen hehtaarin hieholaidun, jota hoitavat naapurin emolehmät ja vasikat. Talon läheistä kotilaidunta laiduntaa myös nautakarja. Kesäisin alueita raivataan tarvittaessa, aitojen tarkistaminen ja uusiminen on jokakesäistä työtä. Luonnollisesti eläinten liikkumista ja toimintaa seurataan jatkuvasti.



Lahden –tilan lampailla on tärkeä tehtävä. He ovat kesätöissä ja huolehtivat Ylijoen jokisuistoalueen saarten maisemoinnista.









Kotikumpu -tilan kotilaitumelta avautuu nyt kaunis jokimaisema, kataja on saanut elintilaa, perhoset ja linnut viihtyvät alueella. Salli Kurtti on tyytyväinen, vaikkakin alkuvaiheessa työtä oli runsaasti.










maanantai 16. toukokuuta 2011

MAASEUDUN ASIANTUNTIJA


Riitta Alasalmi, verkkokouluttaja, Agrologi YAMK, KAO, Seppälä, luonnonvara-ala


Kehittäjä, kouluttaja, toteuttaja - ja maatilayrittäjä. Riitta Alasalmen työssä tieto, tehokkuus, erilaisuus ja etäisyys tiivistyvät kokonaisuudeksi, jota ohjataan sujuvasti verkon kautta. Yksi toiminta-alue on luonnonvara-alan verkko-opintojen kehittäminen, toinen karjatalouden koulutusohjelman verkkotutkinnon toteuttaminen. –Tarjoamme verkkokoulutusta 20 opintoviikkoa tarvitseville, omaa tilaa pyörittäville, pitkien välimatkojen maatilayrittäjille aina Kainuusta Koillismaalla, Lappiin ja Pohjois-Pohjanmaalle asti. Opiskelijoita on jonoiksi asti, sillä kaikki materiaali asiantuntijaluennoista alkaen on tarjolla verkon kautta. Seppälässäkin opiskelijamäärä on viimeisen viiden vuoden aikana kolminkertaistunut, meillä on nyt 350 opiskelijaa. Esimerkiksi eläintenhoitajaksi hakevista vain joka kolmas pääsee koulutukseen. Maaseudun mahdollisuudet kiinnostavat yhä useampia, näyttää siltä kuin paluu maalle olisi vauhdittumassa, sanoo Riitta.

Savonlinnasta Käkisaareen. Lukion jälkeen selailin ammatinvalintaoppaita. Kaupunkilaistytöllä ei ollut erityistä unelmaa ammatista. Luonnosta kylläkin. Kunnollisia miehiä löytyy vain maalta, muistutteli äiti. Lehmänkin olin nähnyt vain vilaukselta, muistisääntö sonnilla on sarvet, lehmällä ei – ja niin mentiin. Matkalta löytyi Lasse. Valmistuimme agrologeiksi, molemmille löytyi työpaikat Pohjois-Karjalasta. Kunnes, Lassen kotitila Käkisaaressa tarvitsi jatkajan. Yhdessä teimme päätöksen ja nyt toukokuussa olemme olleet yrittäjinä kymmenen vuotta. Vuonna 2006 tilalle valmistui uusi pihatto. Paperityöt kuuluvat minulle, Lasse vastaa käytännön töistä.

Etäisyys ei ole este, se on haaste. Työmatkani on 70 km suuntaansa. Etätyö mahdollistaa viikossa ainakin päivän kotityöskentelyyn. Kolmen vartin matka nollaa kivasti työasiat. Lasten kanssa ajaessa aika käytetään jutusteluun, vaihdetaan päivän kuulumiset, mietitään ratkaisuja pulmiin, suunnitellaan yhteisiä juttuja.  Perheessämme on 9- ja 8-vuotiaat tyttäret ja 1-vuotias poika. En suinkaan ole perheemme ainoa reissaaja, talviaikaan tytöt tarvitsevat kuljetukset Kajaaniin kilpauinti- ja balettiharrastuksiin kolme kertaa viikossa, ensi talvena jo neljä kertaa. Aikataulutus ei nykyisin ole läheskään niin mutkikasta kuin silloin, kun tyttöjen päivähoitopaikat olivat Kajaanissa. Nyt onneksi pojalle löytyi hoitopaikka Vuolijoelta. Naapureiden kanssa kimppakyydit toimivat, järjestelykysymyksiähän nämä pitkälti ovat.

Myös vapaa-ajalla perheemme liikkuu. Yhdessä käymme usein Kajaanissa teatterissa, elokuvissa ja muissa tapahtumissa. Kotiseudulleni Savonlinnan kesämökille ajelemme usein lomailemaan.

Perheen tuki. Emme ole katuneet sitä, että päätimme jäädä asumaan tilalle, jossa asuvat myös mieheni vanhemmat ja setä. Meillä kaikilla on kuitenkin omat huushollit. Perhe luo turvaa, toimii tukena. Aikuisten kanssa lapset liikkuvat sujuvasti luonnossa, kalastavat, marjastavat ja sienestävät.

Oma aika? Omat jutut? Vapaaehtoinen maanpuolustustyö vie minut pari kertaa vuodessa Naisten Valmiusliiton järjestämille leireille eri puolille Suomessa. Kirjoitan myös kirjoja. Nyt on tekeillä jo neljäs. Oulujärven rannalla –kyläkirjasta kaikki alkoi. Sitten tuli anopin sukutarina, mummon syntymäpäiväkirja ja nyt tekeillä on laajempi Alasalmen suvun sukukirja.

En koe jääväni paitsi mistään, kun en asu missään keskustassa. Kotimme on unelmien maisemissa, Oulujärven rannalla. Monille se miljöö on mökkimaisemaa, jonne pääsee vain viikonloppuisin tai lomalla. Aika on suurin haaste! Minulle yksi ratkaisu lisäaikaan oli television katselusta luopuminen. Joskus katson jonkin elokuvan, mutta muutoin pärjään mainiosti ilman.
                                         
Opiskeluaikana kaupunkilaistytön menestymistä seurattiin tarkemmin. Harjoittelu islantilaisella karjatilalla ja vajaan vuoden pesti etäopiskellen Namibiassa, kehitysyhteistyöprojektissa maatalousneuvojana olivat antoisia. Jos en olisi näitä reissuja tehnyt, voisin ehkä joskus harmitella, että jotain jäi kokematta. Tuntuu, että tälle alalle on helpompaa tulla, jos ei tiedä ihan kaikkea tulevasta. Maalla kyllä pärjää, meille kaikille elämä täällä tarkoittaa erilaisia asioita, ja siinä se maaseudun viehätys juuri piileekin.




Huhtikuussa Lappeenrannassa. Wilma –suurharjoitukseen osallistui 218 naista.