Kesän käyntikohteita Kainuussa!

Kainuussa on kesällä paljon hienoja tapahtumia ja erilaisia käyntikohteita. Keräsin jälleen pienen otoksen Oulujärvi Leaderin, Elävä Kainuu Leaderin ja Kainuun ELY-keskuksen Maaseutu- ja energiayksikön kautta Maaseuturahastosta rahoitettujen hankkeiden ja yrittäjien tarjontaa. Monissa kohteissa tuki on tärkeä toteutuksen kannalta, mutta monen tarinan taustalla on myös merkittävä määrä talkootunteja.
Kannattaa poiketa!

Kainuusta useita hyviä ideoita kiertoon

Kainuusta useita hyviä ideoita kiertoon

Maaseutuverkoston valtakunnalliseen Parhaat Käytännöt 2012 kilpailuun Kainuusta etenee seitsemän hanketta ja kaksi yritystä. Kilpailun sarjat ovat mainio maaseutuoivallus, esimerkillinen ympäristöpanostus, onnistunut kehittämishanke, esimerkillinen maaseutuyritys, Leader - oiva paikallisteko ja vaikuttavin Leader –toimintaryhmä.

Oulujärvi Leader, Elävä Kainuu Leader ja Kainuun ELY-keskuksen Maaseutu- ja energiayksikkö kukin valitsivat saapuneista rahoittamistaan ehdotuksista sarjojen semifinalistit. Kilpailun nostaa esille maaseudun kehittämisohjelmien puitteissa syntyneitä uusia ideoita ja toimintamalleja ja kierrättää niitä muille esimerkeiksi.

Kainuun semifinalistit

Esimerkilliset maaseutuyritykset sarjassa etenevät Maatalousyhtymä Korpelan Maito Suomussalmelta ja Ismon Hirsityö Kajaanista.

Muihin sarjoihin sijoittuvat Metsänomistajien Liitto Pohjois-Suomi ry:n Kainuun Metsänainen  –hankkeet, Vaalan kunnan Oulujärven Melontakeskus –hanke, Teatteri Retikka, Kainuun Pirtin Vallattomasti Villasta –hanke, Ruhtinansalmen Tulevaisuuden älykylä –hanke, Arktiset Aromit ry:n Luonnosta Sinulle II –hanke sekä MTK Pohjois-Suomen Maaseutuelinkeinojen kehittämisen tiedotus-, koordinaatio ja aktivointihanke.

Lisäksi Kuhmon Työttömien Yhdistyksen Työvalmennuskeskus ja ProAgrian Kainuun Kylämaisema  –hanke nostettiin ehdotusten joukkoon.

Kilpailun voittajat julkaistaan 8.11. 2012 Maaseutugaalassa Tampereella. Kilpailun etenemisestä lisätietoja www.maaseutu.fi

Sotkamossakin naiset kehuivat koulutuksen monipuolista sisältöä, siitä on ollut todella hyötyä monille nyt oman, perintönä tulleen metsän hoidossa. Metsänainen –hankkeen idea on herättänyt kiinnostusta myös Kainuun ulkopuolella, sillä se on saanut aktiivisesti Kainuusta mukaan lähes 150 naista, koulutuksissa on satunnaisemmin ollut lisäksi sata muuta osallistujaa. Hanketta toteututaan samanaikaisesti sekä Oulujärvi Leaderin että Elävä Kainuun Leaderin alueella.

LEADER-RAHOITUS KAINUUSSA

LEADER-RAHOITUS KAINUUSSA 5.5. MILJOONAA

Leader-rahoitusta on ohjautunut Kainuuseen kuluvalla rahoituskaudella vuodesta 2007 alkaen 175 eri kohteeseen. Oulujärvi Leader on toiminta-alueellaan Paltamossa, Puolangalla, Vaalassa ja Kajaanin maaseutualueilla rahoittanut 2.9 miljoonalla eurolla 60 yritystukea ja 52 hanketta. Elävä Kainuu Leaderin tuki 2.6 miljoonaa euroa on kohdistunut Sotkamossa, Kuhmossa, Suomussalmella, Hyrynsalmella ja Ristijärvellä 45 hankkeeseen ja 18 yritykselle. Ohjelmakausi jatkuu vuoden 2013 loppuun ja tukea on vielä käytössä yhteensä vajaat kaksi miljoona euroa.

 Yritysrahoituksen kysyntä on vilkastunut

-Yrittäjät ovat olleet alkuvuonna hyvin liikkeellä. Tukimuodoista investointituki on ollut kysytyin, sanoo Oulujärvi Leaderin toiminnanjohtaja Pirjo Oikarinen. Tukea on haettu mm. matkailupalvelujen tuottamiseen ja tarjoamiseen liittyen. Lähiruokaan panostetaan ja se näkyy nyt ensimmäistä kertaa konkreettisesti yritysten kehittämissuunnitelmissa. Sen sijaan hankepuolella on ollut hiljaisempaa, mutta myös niille on tilaa, hän muistuttaa.

Tukea kannattaa hakea nyt

Nyt suunnittelemme sisältöä vuosille 2014-2020. Kausien vaihtuessa hakemiseen tulee luonnostaan pieni katkos, joten nyt kannattaisi olla aktiivinen. Kehittämistuella yritys voi esimerkiksi ostaa asiantuntijapalvelua tai koulutusta. Myös yritysryhmiä haluaisimme tukea, siinähän tukiprosentti on korkein, jopa 75 %, yhteisten kehittämistoimenpiteiden lisäksi se voi sisältää myös yrityskohtaisia toimenpiteitä.

Ideoita uudelle kaudelle?

Oulujärvi Leaderin toiminta-alueen uusi kehittämisohjelma rakennetaan paikallisten tarpeiden pohjalta. Ohjelman sisältö ratkaisee tulevien rahojen määrän. Kehitystyöhön voivat osallistua myös alueen asukkaat. Tutustu www.oulujavileader.com –sivuilla strategian avainkysymyksiin ja osallistu kehittämistyöhön. Elävä Kainuu Leader järjestää alueellaan tilaisuuksia, joista tietoa tarkemmin nettisivuilta www.kainuuleader.fi.

Oulujärvi Leaderin toiminnanjohtaja Pirjo Oikarinen (oik. keskellä) ja hankeneuvoja Päivi Koivula (vas. keskellä) vaihtoivat kevään kuntakierroksella kuulumisia myös Paltamon yrittäjien ja hanketoimijoiden kanssa.

MAASEUDUN ASIANTUNTIJA

Sari Härkönen, projektipäällikkö, Metsänainen –hanke, metsätalousinsinööri, metsäneuvoja, Metsänhoitoyhdistys Kainuu ry, Ristijärvi.

Naiset hoitavat metsiään yhä tavoitteellisemmin. Metsänhoito tiloilla ja perheissä on aina mielletty miesten työksi, vaikka metsäomaisuus usein on perheessä molempien yhteinen, toki poikkeuksiakin löytyy. Perikuntien ja metsäyhtymien myötä myös yhä useammasta kaupunkilaisnaisesta on tullut metsänomistaja. Kiinnostus metsäomaisuuden hoitoon kasvaa.

-Näyttää siltä, että naiset haluavat perehtyä aiheeseen perusteellisemmin, tuohan se päätösten tekemiseen ja hoitotoimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen lisää varmuutta. Koulutuksen ja tiedon syventämisen lisäksi muita tavoitteitamme on yhteinen tekeminen, tutustuminen ja kokemusten vaihtaminen. Saimme koko Kainuussa mukaan ensimmäiselle Metsänainen –koulutuskierrokselle yli 150 naista, kertoo Sari.

Jo varhaisessa vaiheessa olisi hyvä tiedostaa, että ajan myötä metsäomaisuus siirtyy perheessä eteenpäin. Lapset tai lastenlapset kannattaisi ottaa mukaan istutuksiin, antaa heille omia nimikkoalueita, yhdessä seurata metsän kasvua, opastaa ja antaa vastuuta kasvavan metsän hoidosta. Kannattavuuden näkökulmasta ei pitäisi syntyä tilanteita, joissa taimikonhoito on tekemättä ja harvennushakkuut myöhässä.

Parasta Kainuussa - kauniit maisemat. Joskus mietin, mahtavatko kainuulaiset aina itse huomata asiaa. Muutimme mieheni kotiseudulle Ristijärven Hiisijärvelle vuoden 2008 alussa. Itse olen lähtöisin Äänekoskelta. Tapasimme Pieksämäellä opiskellessamme metsätalousinsinööreiksi. Lähes 17 vuotta työskentelin Haapajärvellä Metsäkeskuksen metsäsuunnittelun ja metsänomistajien neuvonnan parissa. Haaveilin nuorena eläinlääkärin urasta, mutta allergioiden vuoksi se ovi sulkeutui ja metsä vei mennessään. Olemme juurtumassa Kainuuseen, oma uusi koti Ristijärvellä on viimeistelyä vaille valmis.

Maalla vai kaupungissa? Ymmärrän täysin, miksi nuoret perheet vierastavat maalle muuttoa. Elämän eri vaiheissa on erilaiset haasteet – ehkä myös erilaiset asenteet. Jäimme silti maalle, vaikka mieheni työ ja syksyllä myös toisen poikamme opiskelupaikka ovat Kajaanissa. Luonto on meille tärkeä. Perheeseemme on kaksi koiraa ja koko perheen yhteinen harrastus onkin metsästys. Omaan harrasterepertuaariin kuuluu lisäksi hirvenmetsästys sekä aiemmin myös ampumaurheilun lajeina hirvenhiihto ja –juoksu. Tällä hetkellä olen erityisen innostunut ratsastamisesta.

Kainuulaisten kanssa on helppo tehdä töitä ja tulla juttuun. Olen Kainuun Metsänhoitoyhdistyksessä ainut nainen neuvojana, naisia muista metsäorganisaatioista kyllä löytyy. Metsäalalle mahtuisi meitä enemmänkin. On hienoa, että kaikenikäiset naiset ovat lähteneet mukaan Metsänainen -koulutuksiin, erityisesti nuorten naisten kasvava kiinnostus metsien hoitoon ilahduttaa.



Nyt rakkaimmassa harrastuksessa kaverina on ystävän Roope-hevonen.



MAASEUDUN MAISEMA MUUTTUU

Maaseudun ympäristön tila on muuttunut olennaisesti muuttuneen maatalouden myötä. Kauniit perinnemaisemat muotoutuivat, kun viikate, karja ja tuli muokkasivat maiseman. Nyt alueet ovat kasvamassa umpeen ja metsittyvät. Maalla maatalous ja luonto ovat erottamattomat. Maanviljelijät luovat tuotantonsa ohella myös tulevaisuuden maaseutua, mutta silti maisema on kaikkien maaseudulla toimivien käsissä. Myös asukkaat, kesäasukkaat, maaseudun yritykset ja yhdistykset voivat eri keinoin vaikuttaa ympäristön tilaan.

Tee ympäristötekoja!

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman teemavuosi 2010 nosti esille erityisesti vesiensuojelun, perinnemaisemat ja luonnon monimuotoisuuden. Laidunnus ja niitto ovat synnyttäneet avarille alueille tunnusomaista ja monipuolista kasvi- ja eläinlajistoa. Perinnebiotoopit eli erilaiset niityt, metsälaitumet ja hakamaat ovat katoamassa ja niiden mukana myös laaja kirjo eläin- ja kasvilajeja. Siksi olisi tärkeää huolehtia niiden hyvinvoinnista maiseman- ja luonnonhoidon keinoin. Maatalouden aiheuttaman vesistökuormituksen vähentämiseen sekä luonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitoon ja ylläpitämiseen on tarjolla useita keinoja.

Kehittämisohjelma tuo tukea ja mahdollisuuksia

Hoidettu maaseutu on elinvoimainen. Erilaisiin kohteisiin tukea voivat hakea järjestöt, yhdistykset, kunnat, koulutusorganisaatiot, yritykset ja maanviljelijät. Hankkeilla voi kunnostaa maaseudun tärkeitä rakennuksia, hoitaa perinnemaisemia ja parantaa alueen viihtyvyyttä. Koulutuksella voi lisätä asukkaiden ja yrittäjien ammattitaitoa ympäristönhoidossa tai energiavarojen kestävässä käytössä.  Maa- ja metsätalousyrittäjille uudet menetelmät ja ympäristöosaamisen lisääminen on keskeistä.

Innovaatiot vauhdittavat muutosta

Ilmastomuutoksen torjunta, uusiutuvan energian käytön lisääminen, vesienhoidon tehostaminen ja biologisen monimuotoisuuden lisääminen tuovat haasteita. Näitä hankkeita voivat työstää maa- ja metsätaloustuotteita jalostavat mikro- ja pk –yritykset, tutkimusyksiköt ja kehittämisorganisaatiot.

Tuki maatiloille

Tuotannon nykyaikaistamiseen kannustetaan investointituilla. Tukea voi saada uuden navetan rakentamiseen, uusiutuvan energian käytön lisäämiseen tai tilan uuteen lämpökeskukseen. Energiaomavaraiset maatilat tulevat lisääntymään.

Kehittämishankkeet ja yritystuet

Uusiutuvien energialähteiden käytön tehostaminen on ajankohtaista. Lämpöyrittäjyyden lisääminen, hajautettu energiatuotanto ja maataloudesta tulevan biomassan käyttö bioenergiana ovat keskeisessä roolissa tulevaisuudessa. Lämmitysjärjestelmien muutokset kylätaloissa ja muissa öljylämmityskohteissa ovat osa ympäristönhoitoa.

Tukea voivat hakea järjestöt, yhdistykset, kunnat ja osuuskunnat. Yritystuki on suunnattu maaseudun mikroyrityksille.

Työ etenee usealla rintamalla

Erilaisia kehittämishankkeita Kainuussa on useita. Metsäkeskus, MTT Sotkamo, MTK, KAO, ProAgria, Oulun Yliopiston Lönnrot-instituutti, Kainuun Etu, kunnat ja monet muut organisaatiot vievät eteenpäin ohjelmia, joilla Kainuun maaseudun mahdollisuuksia rakennetaan huomisen haasteet huomioiden. ProAgrian Kylämaisema –hankkeessa Oulujärvi Leaderin alueella perinnemaisemien hoitoa suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä kyläyhdistysten ja asukkaiden kanssa.

Suunnittelu sulan maan aikana

Kesällä on hyvä kartoittaa kohteet luonnossa ja aloittaa hankkeen suunnittelu. Neuvontaa ja opastusta Kainuussa tarjoavat mm. ProAgria ja Kainuun ELY-keskus. Esimerkiksi perinnebiotoopin ylläpitokorvaus on maksimissaan 450 euroa hehtaarilta vuodessa ja määräytyy kustannusarvion mukaan. Ylläpitosopimuksia tehdään viideksi vuodeksi kerrallaan.

Tuki perinnebiotooppien ja kosteikkojen hoitoon

Kainuussa on useita maanviljelijöiden ylläpitämiä ja hoitamia kohteita. Nyt myös yhdistyksillä esim. metsästysseuroilla, kyläyhdistyksillä ja osakaskunnilla on mahdollisuus hakea tukea näiden rakentamiseen ja hoitoon. Umpeen kasvaneen lammen kunnostus kosteikoksi, riistapolku ja riistapelto linnuille tai lintutorni alueelle, mahdollisuuksia on monia. Tukea voi saada myös luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistämiseen. Elävä Kainuu ja Oulujärvi Leader –ryhmiltä tarvitaan hakemukselle puolto, mutta tuki haetaan Kainuun ELY-keskukselta.

Maisema kaunistui ja kasvillisuus elpyi

Vuodesta -97 alkaen on Salli Kurtin Kotikumpu –tilalla Puolangan Suolijärvellä ylläpidetty perinnebiotooppeja. Kasvinviljelyn lisäksi lähes 11 hehtaaria on nyt perinne biotooppikohteina. Alueet ovat erilaisia entisiä niittylaitumia ja jokivarsialueita, joissa pusikoituminen oli jo hyvässä vauhdissa.

Hyvä ohjeistus ja asian ajankohtaisuus innostivat toimintaan

Salli Kurtti kiinnostui aiheesta, sillä asia oli kylällä esillä ja naapurissa Lahden –tilalla oli jo ensimmäiset biotooppikohteet perustettu. Matti Partanen ProAgriasta oli hyvä asiantuntija ja yhdessä sopivat alueet kartoitettiin maastossa.

Alkuraivauksessa työtä riitti – nyt tulokset näkyvät

Koska maisema oli elänyt omaa elämäänsä  jo vuosia, alkuvaiheen raivaus oli isompi urakka. Salli Kurtti  on nyt tyytyväinen ja kannustaa viljelijöitä toimintaan, pitkäjänteinen työ näkyy ja tuo tulosta. Maisemat ovat muuttuneet avariksi, aluskasvillisuus on monipuolistunut, perhoset ja linnut viihtyvät alueilla, ilveskin on nähty.

Laiduntaminen ja raivaus jokakesäistä

Kesäisin Lahden –tilalta tuodaan lampaita ja ne laiduntavat Ylijoen varrella noin viiden hehtaarin aluetta. Majovanjärven maisemissa on kolmen hehtaarin hieholaidun, jota hoitavat naapurin emolehmät ja vasikat. Talon läheistä kotilaidunta laiduntaa myös nautakarja. Kesäisin alueita raivataan tarvittaessa, aitojen tarkistaminen ja uusiminen on jokakesäistä työtä. Luonnollisesti eläinten liikkumista ja toimintaa seurataan jatkuvasti.

Lahden –tilan lampailla on tärkeä tehtävä. He ovat kesätöissä ja huolehtivat Ylijoen jokisuistoalueen saarten maisemoinnista.

Kotikumpu -tilan kotilaitumelta avautuu nyt kaunis jokimaisema, kataja on saanut elintilaa, perhoset ja linnut viihtyvät alueella. Salli Kurtti on tyytyväinen, vaikkakin alkuvaiheessa työtä oli runsaasti.

MAASEUDUN ASIANTUNTIJA

Riitta Alasalmi, verkkokouluttaja, Agrologi YAMK, KAO, Seppälä, luonnonvara-ala

Kehittäjä, kouluttaja, toteuttaja - ja maatilayrittäjä. Riitta Alasalmen työssä tieto, tehokkuus, erilaisuus ja etäisyys tiivistyvät kokonaisuudeksi, jota ohjataan sujuvasti verkon kautta. Yksi toiminta-alue on luonnonvara-alan verkko-opintojen kehittäminen, toinen karjatalouden koulutusohjelman verkkotutkinnon toteuttaminen. –Tarjoamme verkkokoulutusta 20 opintoviikkoa tarvitseville, omaa tilaa pyörittäville, pitkien välimatkojen maatilayrittäjille aina Kainuusta Koillismaalla, Lappiin ja Pohjois-Pohjanmaalle asti. Opiskelijoita on jonoiksi asti, sillä kaikki materiaali asiantuntijaluennoista alkaen on tarjolla verkon kautta. Seppälässäkin opiskelijamäärä on viimeisen viiden vuoden aikana kolminkertaistunut, meillä on nyt 350 opiskelijaa. Esimerkiksi eläintenhoitajaksi hakevista vain joka kolmas pääsee koulutukseen. Maaseudun mahdollisuudet kiinnostavat yhä useampia, näyttää siltä kuin paluu maalle olisi vauhdittumassa, sanoo Riitta.

Savonlinnasta Käkisaareen. Lukion jälkeen selailin ammatinvalintaoppaita. Kaupunkilaistytöllä ei ollut erityistä unelmaa ammatista. Luonnosta kylläkin. Kunnollisia miehiä löytyy vain maalta, muistutteli äiti. Lehmänkin olin nähnyt vain vilaukselta, muistisääntö sonnilla on sarvet, lehmällä ei – ja niin mentiin. Matkalta löytyi Lasse. Valmistuimme agrologeiksi, molemmille löytyi työpaikat Pohjois-Karjalasta. Kunnes, Lassen kotitila Käkisaaressa tarvitsi jatkajan. Yhdessä teimme päätöksen ja nyt toukokuussa olemme olleet yrittäjinä kymmenen vuotta. Vuonna 2006 tilalle valmistui uusi pihatto. Paperityöt kuuluvat minulle, Lasse vastaa käytännön töistä.

Etäisyys ei ole este, se on haaste. Työmatkani on 70 km suuntaansa. Etätyö mahdollistaa viikossa ainakin päivän kotityöskentelyyn. Kolmen vartin matka nollaa kivasti työasiat. Lasten kanssa ajaessa aika käytetään jutusteluun, vaihdetaan päivän kuulumiset, mietitään ratkaisuja pulmiin, suunnitellaan yhteisiä juttuja.  Perheessämme on 9- ja 8-vuotiaat tyttäret ja 1-vuotias poika. En suinkaan ole perheemme ainoa reissaaja, talviaikaan tytöt tarvitsevat kuljetukset Kajaaniin kilpauinti- ja balettiharrastuksiin kolme kertaa viikossa, ensi talvena jo neljä kertaa. Aikataulutus ei nykyisin ole läheskään niin mutkikasta kuin silloin, kun tyttöjen päivähoitopaikat olivat Kajaanissa. Nyt onneksi pojalle löytyi hoitopaikka Vuolijoelta. Naapureiden kanssa kimppakyydit toimivat, järjestelykysymyksiähän nämä pitkälti ovat.

Myös vapaa-ajalla perheemme liikkuu. Yhdessä käymme usein Kajaanissa teatterissa, elokuvissa ja muissa tapahtumissa. Kotiseudulleni Savonlinnan kesämökille ajelemme usein lomailemaan.

Perheen tuki. Emme ole katuneet sitä, että päätimme jäädä asumaan tilalle, jossa asuvat myös mieheni vanhemmat ja setä. Meillä kaikilla on kuitenkin omat huushollit. Perhe luo turvaa, toimii tukena. Aikuisten kanssa lapset liikkuvat sujuvasti luonnossa, kalastavat, marjastavat ja sienestävät.

Oma aika? Omat jutut? Vapaaehtoinen maanpuolustustyö vie minut pari kertaa vuodessa Naisten Valmiusliiton järjestämille leireille eri puolille Suomessa. Kirjoitan myös kirjoja. Nyt on tekeillä jo neljäs. Oulujärven rannalla –kyläkirjasta kaikki alkoi. Sitten tuli anopin sukutarina, mummon syntymäpäiväkirja ja nyt tekeillä on laajempi Alasalmen suvun sukukirja.

En koe jääväni paitsi mistään, kun en asu missään keskustassa. Kotimme on unelmien maisemissa, Oulujärven rannalla. Monille se miljöö on mökkimaisemaa, jonne pääsee vain viikonloppuisin tai lomalla. Aika on suurin haaste! Minulle yksi ratkaisu lisäaikaan oli television katselusta luopuminen. Joskus katson jonkin elokuvan, mutta muutoin pärjään mainiosti ilman.

                                         

Opiskeluaikana kaupunkilaistytön menestymistä seurattiin tarkemmin. Harjoittelu islantilaisella karjatilalla ja vajaan vuoden pesti etäopiskellen Namibiassa, kehitysyhteistyöprojektissa maatalousneuvojana olivat antoisia. Jos en olisi näitä reissuja tehnyt, voisin ehkä joskus harmitella, että jotain jäi kokematta. Tuntuu, että tälle alalle on helpompaa tulla, jos ei tiedä ihan kaikkea tulevasta. Maalla kyllä pärjää, meille kaikille elämä täällä tarkoittaa erilaisia asioita, ja siinä se maaseudun viehätys juuri piileekin.

Huhtikuussa Lappeenrannassa. Wilma –suurharjoitukseen osallistui 218 naista.

Kansainvälinen yhteistyö avartaa näkökulmia. Ekomuseo Kainuuseen, idea löytyi Italiasta.

Lisävirtaa yhteistyöstä –hankkeen vetäjä Monika Kokkonen on ravistellut kainuulaisia rakentamaan yhteistyötä yli rajojen. -Hyviä ideoita olisi ihana päästä toteuttamaan heti, mutta harmittavasti kumppaneilla eri maissa on usein erilaiset taustat ja selvittelytyö vie aikaa, sanoo Monika. Työn tuloksia on kuitenkin jo näkyvissä ja uusia ideoita paketoidaan runsaasti tämän kevään aikana.

Vierailut vauhdittavat suunnittelua

Tiedottamisen ja aktivoinnin lisäksi matkat konkretisoivat tilanteet meillä ja kumppanimaissa. Matkalla on hyvä peilata oman toiminnan tuloksia ja vertailla saavutuksia. Monikan verkostoissa on runsaasti kainuulaisia pieniä maaseudun yrittäjiä ja yhdistyksiä, jotka hakevat matkojen kautta uusia ideoita ja kumppaneita. Hevosyrittäjiä, kylä- ja harrasteseuroja, kainuulaisen kulttuuriperinteen vaalijoita – monelta suunnalta näyttäisi nyt löytyvän mielenkiintoista tekemistä.

Pala Palalta Italiaa

Kainuun opiston ja Vanhain Ystävät ry:n hankkeessa ikäihmisille etsittiin kumppaneita ja yhteistyötä kielen ja kulttuurin parista. Kainuulaisten matka Italian Picenoon ja Maremmaan poikivat myös vastavierailun. Picenon Ekomuseo –hanke innosti kainuulaiset työstämään Ekomuseo –ajatusta ja yhteistyön toivotaan jatkuvan laajempana myöhemmin. Ekomuseo on joukko kohteita, jotka nostavat esille maisemaa, ympäristöä ja rakennuksia. Näiden ympärille rakentuu alueen kulttuuriperintö, historia, tuotteet, tarinat, käyntikohteet ja tapahtumat. Toiminta lisää yhteisöllisyyttä ja kannustaa yhteiseen tekemiseen. Paltamossa suunnitelmat ovat etenemässä hankkeeksi.

Musiikkiperinteen elvyttäminen

Elävä Kainuu Leaderin rahoittama ja Kuhmon Juminkeko säätiön Runolaulu-Akatemian esiselvityshanke -  Eurooppalaiset suulliset lauluperinteet - kokoaa kumppanit Ranskan Bretagnesta, Skotlannista ja Irlannista neuvotteluihin kesällä Kuhmon Sommelon kansanmusiikkijuhlille. Yhteistyötä suunnitellaan alueiden omaleimaisten musiikkiperinteiden ympärille.

Hollantilaiset visiitillä tammikuussa

Fryslân –alueelta 20-hengen ryhmä etsi Suomesta tutustumiskohdetta. -Kiinnostuimme, sillä he etsivät Suomesta matkailuyhteistyötä, sotahistorian ja liikuntamatkailun, etenkin pyörämatkailun parista. He hämmästelivät pitkiä välimatkoja, pakkasia ja runsasta talkootyön määrää. Vierailun myötä sinne suunnalle näyttäisi nyt viriävän yhteistyötä, kertoo Monika.

Unkarin suuntaan yhteistyö pisimmällä

36 Jó Palóc –Leader alueelta haettiin ideoita viime joulukuussa. Vastavuoroisesti kävijät järjestivät monipuolisen ohjelman unkarilaisille vieraille nyt maaliskuussa. Suurin hämmästelyn aihe heille oli kainuulaisen yhdistystoiminnan monipuolisuus. Vapaaehtoinen työ on heille vierasta, sillä siellä Leader –hankkeet ovat kunnan käsissä. Valmisteilla on hankesuunnitelma, jossa kumppanuutta on syntymässä hevosyrittäjien, leipä- ym. kulttuurin, kylänkehittämisen ja maaseudun nuorten kesken.

Unkariin ideamatkalle ja kilpailemaan on nyt valmistautumassa Ristijärven Martat. Vanhan, henkiin herätetyn perinteisen perunarieskan Laskan –ympärille on pieneen 2100 hengen kylään syntynyt tapahtuma, joka vetää lähialueilta jo 10.000 vierasta. Eurooppalaisen kokkiakatemian järjestämä kilpailu tuo osallistujia laajalti Euroopasta. Vierailun yksi tavoite on löytää ideoita, kuinka ruoan ympärille Kainuussakin saisi kasvatettua laajempia tapahtumia.

Myös 4H-nuoret innostuneet yhteistyöstä

Kajaanissa, Sotkamossa ja Kuhmossa 4H-nuoret hakevat Youth in Action –ohjelman kautta hanketta, jossa vapaa-aikaan ja työhön valmentautumiseen haetaan ideoita, oppia ja innostusta. Mikä saa nuoret Unkarissa harrastamaan innokkaasti vanhoja, perinteisiä kansantansseja ja musiikkia. Kiinnostuksen taustoja halutaan selvittää tarkemmin.

Nuorten musiikkitoimintaan skotlantilainen kumppani

Paltamon ja Nilsiän nuoret musiikinharrastajat ovat syyskuussa saamassa hankkeen, joka tuo koulutusta, kokemusten vaihtoa, ja monipuolista alueiden välistä ja kansainvälistä yhteistyötä nuorten välille. Paltamo on kumppani, hanketta hallinnoi Nilsiän kaupunki. Rahoitus tulee Kalakukko ja Oulujärvi Leader –ryhmien kautta. Sopimus solmitaan toukokuussa Skotlannissa.

Koordinaattorin arki ja juhla

-Työ on antoisaa, ihaninta on käydä tutustumassa yrittäjien ja yhdistysten toimintaan. Välillä harmittaa, kun jotkut hyvät ideat eivät lähde toteutumaan. Miksi, mitä hyötyä siitä meille olisi, kysymykset ovat oikeutettuja, mutta tapaamisten myötä yhteistyöhalu kasvaa, sanoo Monika. Sopivia yhteistyön rakentajia on onneksi löytynyt, myös nuoret ovat innostuneet kansainvälisestä yhteistyöstä. Erilaisissa paikallisissa työpajoissa etsimme jatkuvasti uusia aihealueita, jotta saamme sellaista kansainvälistä toimintaa, joka hyödyttää osallistujia.

Lisävirtaa yhteistyöstä -hanke Kainuussa alkoi 2008. Monika Kokkonen on Elävä Kainuu Leaderin ja Oulujärvi Leaderin yhteinen kv-koordinaattori.

Suomen kielen opettajaksi opiskellut, unkarilaissyntyinen Monika on työskennellyt kansainvälisten hankkeiden parissa Kainuussa jo neljä vuotta.