Kansainvälinen yhteistyö avartaa näkökulmia. Ekomuseo Kainuuseen, idea löytyi Italiasta.

Lisävirtaa yhteistyöstä –hankkeen vetäjä Monika Kokkonen on ravistellut kainuulaisia rakentamaan yhteistyötä yli rajojen. -Hyviä ideoita olisi ihana päästä toteuttamaan heti, mutta harmittavasti kumppaneilla eri maissa on usein erilaiset taustat ja selvittelytyö vie aikaa, sanoo Monika. Työn tuloksia on kuitenkin jo näkyvissä ja uusia ideoita paketoidaan runsaasti tämän kevään aikana.

Vierailut vauhdittavat suunnittelua

Tiedottamisen ja aktivoinnin lisäksi matkat konkretisoivat tilanteet meillä ja kumppanimaissa. Matkalla on hyvä peilata oman toiminnan tuloksia ja vertailla saavutuksia. Monikan verkostoissa on runsaasti kainuulaisia pieniä maaseudun yrittäjiä ja yhdistyksiä, jotka hakevat matkojen kautta uusia ideoita ja kumppaneita. Hevosyrittäjiä, kylä- ja harrasteseuroja, kainuulaisen kulttuuriperinteen vaalijoita – monelta suunnalta näyttäisi nyt löytyvän mielenkiintoista tekemistä.

Pala Palalta Italiaa

Kainuun opiston ja Vanhain Ystävät ry:n hankkeessa ikäihmisille etsittiin kumppaneita ja yhteistyötä kielen ja kulttuurin parista. Kainuulaisten matka Italian Picenoon ja Maremmaan poikivat myös vastavierailun. Picenon Ekomuseo –hanke innosti kainuulaiset työstämään Ekomuseo –ajatusta ja yhteistyön toivotaan jatkuvan laajempana myöhemmin. Ekomuseo on joukko kohteita, jotka nostavat esille maisemaa, ympäristöä ja rakennuksia. Näiden ympärille rakentuu alueen kulttuuriperintö, historia, tuotteet, tarinat, käyntikohteet ja tapahtumat. Toiminta lisää yhteisöllisyyttä ja kannustaa yhteiseen tekemiseen. Paltamossa suunnitelmat ovat etenemässä hankkeeksi.

Musiikkiperinteen elvyttäminen

Elävä Kainuu Leaderin rahoittama ja Kuhmon Juminkeko säätiön Runolaulu-Akatemian esiselvityshanke -  Eurooppalaiset suulliset lauluperinteet - kokoaa kumppanit Ranskan Bretagnesta, Skotlannista ja Irlannista neuvotteluihin kesällä Kuhmon Sommelon kansanmusiikkijuhlille. Yhteistyötä suunnitellaan alueiden omaleimaisten musiikkiperinteiden ympärille.

Hollantilaiset visiitillä tammikuussa

Fryslân –alueelta 20-hengen ryhmä etsi Suomesta tutustumiskohdetta. -Kiinnostuimme, sillä he etsivät Suomesta matkailuyhteistyötä, sotahistorian ja liikuntamatkailun, etenkin pyörämatkailun parista. He hämmästelivät pitkiä välimatkoja, pakkasia ja runsasta talkootyön määrää. Vierailun myötä sinne suunnalle näyttäisi nyt viriävän yhteistyötä, kertoo Monika.

Unkarin suuntaan yhteistyö pisimmällä

36 Jó Palóc –Leader alueelta haettiin ideoita viime joulukuussa. Vastavuoroisesti kävijät järjestivät monipuolisen ohjelman unkarilaisille vieraille nyt maaliskuussa. Suurin hämmästelyn aihe heille oli kainuulaisen yhdistystoiminnan monipuolisuus. Vapaaehtoinen työ on heille vierasta, sillä siellä Leader –hankkeet ovat kunnan käsissä. Valmisteilla on hankesuunnitelma, jossa kumppanuutta on syntymässä hevosyrittäjien, leipä- ym. kulttuurin, kylänkehittämisen ja maaseudun nuorten kesken.

Unkariin ideamatkalle ja kilpailemaan on nyt valmistautumassa Ristijärven Martat. Vanhan, henkiin herätetyn perinteisen perunarieskan Laskan –ympärille on pieneen 2100 hengen kylään syntynyt tapahtuma, joka vetää lähialueilta jo 10.000 vierasta. Eurooppalaisen kokkiakatemian järjestämä kilpailu tuo osallistujia laajalti Euroopasta. Vierailun yksi tavoite on löytää ideoita, kuinka ruoan ympärille Kainuussakin saisi kasvatettua laajempia tapahtumia.

Myös 4H-nuoret innostuneet yhteistyöstä

Kajaanissa, Sotkamossa ja Kuhmossa 4H-nuoret hakevat Youth in Action –ohjelman kautta hanketta, jossa vapaa-aikaan ja työhön valmentautumiseen haetaan ideoita, oppia ja innostusta. Mikä saa nuoret Unkarissa harrastamaan innokkaasti vanhoja, perinteisiä kansantansseja ja musiikkia. Kiinnostuksen taustoja halutaan selvittää tarkemmin.

Nuorten musiikkitoimintaan skotlantilainen kumppani

Paltamon ja Nilsiän nuoret musiikinharrastajat ovat syyskuussa saamassa hankkeen, joka tuo koulutusta, kokemusten vaihtoa, ja monipuolista alueiden välistä ja kansainvälistä yhteistyötä nuorten välille. Paltamo on kumppani, hanketta hallinnoi Nilsiän kaupunki. Rahoitus tulee Kalakukko ja Oulujärvi Leader –ryhmien kautta. Sopimus solmitaan toukokuussa Skotlannissa.

Koordinaattorin arki ja juhla

-Työ on antoisaa, ihaninta on käydä tutustumassa yrittäjien ja yhdistysten toimintaan. Välillä harmittaa, kun jotkut hyvät ideat eivät lähde toteutumaan. Miksi, mitä hyötyä siitä meille olisi, kysymykset ovat oikeutettuja, mutta tapaamisten myötä yhteistyöhalu kasvaa, sanoo Monika. Sopivia yhteistyön rakentajia on onneksi löytynyt, myös nuoret ovat innostuneet kansainvälisestä yhteistyöstä. Erilaisissa paikallisissa työpajoissa etsimme jatkuvasti uusia aihealueita, jotta saamme sellaista kansainvälistä toimintaa, joka hyödyttää osallistujia.

Lisävirtaa yhteistyöstä -hanke Kainuussa alkoi 2008. Monika Kokkonen on Elävä Kainuu Leaderin ja Oulujärvi Leaderin yhteinen kv-koordinaattori.

Suomen kielen opettajaksi opiskellut, unkarilaissyntyinen Monika on työskennellyt kansainvälisten hankkeiden parissa Kainuussa jo neljä vuotta.

MAASEUDUN ASIANTUNTIJA - SARJA ALKAA! Esittelyssä Eeva Heikkinen, yritystutkija, Kainuun ELY-keskus, maaseutu- ja energia -yksikkö

Maatilayrittäjä on Eevan tärkein asiakas. Heille hän tarjoaa kaikkea sitä tietoa ja tukea, mitä he tilansa kehittämiseen tarvitsevat. Tiedottaa tukimuodoista, kannustaa hakemaan, opastaa, selvittelee asioita, käsittelee rahoitushakemukset, neuvottelee rahoittajien kanssa ja ohjaa rakennus- ym. asiantuntijoiden luokse. Työ on antoisaa, monipuolista ja haastavaa.

Paras palkinto on se, kun asiakas lähtee tyytyväisenä toteuttamaan omaa unelmaansa. Nyt ilahduttaa etenkin se, että nuoret ovat kiinnostuneet maaseutuyrittäjyydestä. Tällä hetkelläkin Seppälän Maatilan SPV –koulutuksessa on mukana 11 kainuulaista tilaa. Ei nälkä maailmasta lopu, maalla pärjää, kun kokee maaseudun arvot tärkeiksi ja rohkeasti kehittää omaa osaamistaan ja tilaa.

Merkittäviä muita Eevan yhteistyökumppaneita ovat pankit, kunnat, kuntien maaseutuasiamiehet, meijerit, ProAgria, MTK, Mavi, muut ELY-keskukset, ympäristö- ym. viranomaiset.

Aamuin illoin läpi eläintarhan. Työmatka 68 km, välillä Kajaani-Puolanka, Kotilan Latvankylä, on omaa aikaani. Joidenkin mielestä se on pitkä, mutta ajallisesti aika lyhyt. Ei ruuhkia, seurana kaunis luonto ja vikkelät eläimet. Matka on aikaa – mietiskelyyn, musiikille, uutisille, ystäville.

Unelma lapsille! En koskaan ole miettinyt, mitä perheeni elämä olisi muualla. Lapset, 14-vuotias tyttö ja 12-vuotias poika pääsevät kotiovelta laskettelemaan suoraan Paljakan rinteisiin. Lasten harrastukset ovat tärkeitä, pojan jalkapalloharrastuksen myötä liikumme ympäri Kainuuta. Tytön hevosharrastus vie minut 1-2 kertaa viikossa Ukkohallaan, jossa odotellessa lenkkeilen, sauvakävelen tai luen. Haluan tarjota lapsille vahvan itsetunnon ja luottavaisen asenteen. Elämä on rikkaampaa, kun on valmis ennakkoluulottomasti kokeilemaan ja kohtaamaan erilaisia asioita. Jonain päivänä he lähtevät, se suorastaan kammottaa, mutta pahempaa olisi jos he jäisivät. Toivottavasti he löytävät maaseudun myöhemmin uudelleen.

Asuinko Jumalan selän takana? Monelle vastaan, että mistäs tiedät miten päin hän seisoo? Yli-Vuokissa Suomussalmella, Kuivajärvellä, ihan rajan tuntumassa oli kotini, pieni lypsykarjatila. Siellä elämä oli arkea ja luonto luonteva osa elämää. Joskus sade ropisi vintillä tarjoten vapaata heinänteosta ja pyhäpäivä oli myös vapaa. Lypsämistä, heinäntekoa, metsän raivausta, verkkokalastusta, soutamista, tein monia miesten töitä isän mukana tilalla. Isällä ei ollut ajokorttia, joten kauempana käytiin harvemmin. Monet sanovat, että olen korven kasvatti. Olen ylpeä siitä. Kyllä tätä huruakin on kerinnyt näkemään.

Murre on osa minua! Koulussa kirjakieli tuntui alkuun hassulta. Opin runsaasti erilaisia sanontoja isäni äidiltä. Murre on edelleen vahva osa minua, jopa harrastus. Olen Kainuun murremestari muutaman vuoden takaa. Joskus vieläkin pyydetään jonnekin pitämään murre-esitys.

Maaseudulla on tilaa elämälle. Agrologiksi valmistumisen jälkeen työskentelin entisen Ruukin eli Siikajoen kunnassa maaseutupäällikkönä lähes kymmenen vuotta. Vuonna -97 palasin Kainuuseen. Myös mieheni työskentelee maaseudun kehittämisen parissa. Maalla elämä on sujuvaa, asiointi kaikkialle helppoa, se on niin asenteesta kiinni ja arvoista. Me viihdymme täällä!

Tälle talvelle takana on lähes 300 hiihtokilometriä. Eevan kotiovelta avautuu upea maisema ja ympärillä on Paljakan monipuoliset ladut.

Bioenergiaohjelma vaudittaa bioenergiavarojen käyttöä, alan yhteistyötä ja yrittäjyyttä

Kainuu on bioenergian tuotannossa ja käytössä yksi Suomen kärkimaakunnista. Uusituvan energian käyttöaste Kainuussa on jo peräti 55 %. Alan kehitys näkyy erityisesti metsäenergian hankinnassa, bioenergian käytön lisääntymisenä sekä yhä ammattimaisempana toimintana. Mittavien raaka-ainevarojen hyödyntäminen tuo runsaasti työtä alan ammattilaisille, mutta myös uusia yrittämisen mahdollisuuksia. Alueella toimii jo mm. lämpöyrittäjiä, jotka huolehtivat lämpöenergian asiakkaan kiinteistöön avaimet käteen –periaatteella.

-Kainuun bioenergiavarat mahdollistavat huomattavasti nykyistä laajemman hyödyntämisen, sanoo ohjelman kehittämispäällikkö Timo Karjalainen. Mikäli 900 GWH:n metsäenergian  tuotantotaso saavutetaan, se antaa 270 henkilötyövuoden työpanoksen kainuulaiseen metsäenergian hankintaketjuun. Näin metsäenergia-alan liikevaihto voisi nousta jopa 25 miljoonaan euroon. Nyt ollaan tasolla 600 GWH. Tavoite on olla energiaomavarainen vuonna 2015.

Kainuun bioenergiaohjelmaa koordinoi Kajaanin yliopistokeskuksen CEMIS Oulun –yksikkö ja ohjelma jatkuu vuoteen 2015 saakka. Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisrahastosta sekä kunnilta. Ohjelma on yksi viidestä teemaohjelmasta, joilla Kainuun maaseudun kehittämistä edistetään.

Bioenergia – puhdasta ja ympäristöystävällistä uusiutuvaa, kotimaista energiaa

Bioenergiaa eli biopolttoaineita saadaan metsissä, soilla ja pelloilla kasvavista biomassoista sekä maatalouden, teollisuuden ja yhdyskuntien energiatuotantoon soveltuvista kiinteistä, nestemäisistä tai kaasumaisista biojätteistä. Bioenergian käyttö vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja estää haitallista ilmastomuutosta. Kainuussa bioenergialla voidaan korvata etenkin fossiilisen lämmitysöljyn käyttöä. Myös kainuulaisilla maatiloilla biokaasun käyttömahdollisuuksia tutkitaan, Suomussalmella on jo Itä-Suomen ensimmäinen maatilalla toimiva biokaasulaitos.

Tavoitteisiin monen kanavan kautta

Energia- ja ekotehokkuus ovat ajankohtaisia niin yrityksille kuin kotitalouksille. Tuotteiden valmistamiseen, kuljetukseen, pakkaukseen tai elinkaareen kiinnitetään yhä enemmän huomiota – tehokas suunnittelu tuo taloudellista hyötyä samalla kun ympäristöpäästöt vähenevät. Kainuussa alan hankkeet paneutuvat eri teemoihin ja aktivoivat kainuulaisia etsimään liiketoimintamahdollisuuksia uusiutuvan energian parista.

Tuo yhteistyötä, tietoa, yrittämisen mahdollisuuksia ja työllistää

Lämpöyrittäjä tarvitsee ketjuunsa metsänomistajia, metsureita, metsäkoneyrittäjiä, haketus- ja kuljetusyrittäjiä sekä lämpölaitoksen hoidosta vastaavia alan ammattilaisia. Ohjelman yksi tavoite on luoda yhteistyöverkostoja, kouluttaa ja tukea eri sektoreilla toimivia. Myös kunnat halutaan sitouttaa ohjelman toteutukseen tarjoamalla ajankohtaisia energiakatsauksia. Lämpöyrittäjyyttä halutaan lisätä niin julkisten, yksityisten kuin yritysten kiinteistöjen lämmityksessä.

Jopa vientiin

Puuenergiaa kehitetään myös pitkälle jalostetuiksi vientituotteiksi. Mahdollisuuksina bioöljy, biohiili, puupelletit, metsähake tai alan korkean teknologian osaaminen ja laitteet. Uusia innovaatioita Kainuussa edustavat mm. Senfit Oy:n biopolttoaineen kosteuden mittauslaite, Terosa Oy:n kannonnostokoura, Ebsolut Oy:n biopolttoaineen tuotannon ohjausjärjestelmä, WETLA Track ajokoneen kumitelasto ja Apuri-Tuote Oy:n energiapuun korjaukseen apulaitteet.

Yhteistyötä on Itä- ja Pohjois-Suomen kanssa. Kaikilla on samat tavoitteet paikallisen energiantuotannon moninkertaistamiseen. Wenet Centre on itäsuomalaisten bioenergia-alan toimijoiden ja yritysten verkosto, jonka kautta myös kainuulaisia innovaatioita ja tuotteita on saatu tehokkaammin markkinoille. Kainuusta on mukana kuusi yritystä.

Myös perinteinen puupilkkeiden tehdasmainen tuotanto antaa kainuulaisille yhteistyömahdollisuuden viedä korkealaatuista puupilkettä muualle Suomeen, jopa ulkomaille saakka. Puupilkkeen kysyntä on kasvussa.

Alalle etsitään yrittäjiä!

Bioenergiasta bisnestä –tilaisuudessa Kuhmossa 11.4.2011 klo 8.30 alan hankkeiden asiantuntijat valottavat tulevaisuuden mahdollisuuksia. Laajemmin bioenergiasektorin näkymistä luennoi tj Juha Sipilä, Fortel Invest Oy.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisrahaston kautta yrittämistä tuetaan monipuolisesti. Iltapäivällä perehdytään erityisesti yritysryhmän kehittämistukeen, joka tarjoaa vähintään kolmen yrittäjän yhteistyöhön tukea jopa 75 %. Työpajoissa on mahdollisuus saada yksityiskohtaista opastusta yhteistyöhankkeen suunnitteluun sekä tietoa muista tukimuodoista.

Lisätietoja

Timo Karjalainen, kehittämispäällikkö

Kajaanin yliopistokeskus, CEMIS-Oulu

puh. 040 560 2577

Tuotantoketjun innovaatiotuotteista lisätietoa

www.wenet.fi (companies)

Myös perinteinen puupilkkeiden tehdasmainen tuotanto antaa kainuulaisille yhteistyömahdollisuuksia viedä korkealaatuista puupilkettä muualle Suomeen, jopa ulkomaille saakka. Puupilkkeen kysyntä on kasvussa.

Naiset haluavat hoitaa metsiään yhä tavoitteellisemmin

Metsänainen –hankkeen esittelytilaisuus Kajaanissa oli suositumpi kuin järjestäjät osasivat odottaa. Tuleva koulutuskokonaisuus herätti yli 50 naisen kiinnostuksen. Oman tai perheen metsän hoitoon ja kannattavuuteen halutaan osallistua aktiivisemmin, ja aihe on ajankohtainen myös yhä nuoremmille naisille.

-Tavoitteemme on luoda tätä kautta kainuulainen naismetsänomistajaverkosto, kertoi hanketta ideoinut Marjut Silvast. Aktiivisuuden lisääntyessä näkökulma kasvaa ja silloin on helpompi tehdä oikeita asioita oikeaan aikaan. Myös vaikuttamisen mahdollisuudet lisääntyvät, sillä naisia tarvitaan enemmän luottamustehtäviin, itse Metsänomistajien Liitto Pohjois-Suomi ry:n hallituksen jäsenenä vaikuttava Silvast korosti.

Koulutus nykyisille ja tuleville metsänomistajille

Tiloista noin 90 % siirtyy perheissä perintönä tai kauppana sukupolvilta toisille. Naiset omistavat Kainuussa jo lähes neljänneksen metsistä, lisäksi monet ovat osa-omistajia yhdessä puolison kanssa, tai ehkä metsäyhtymän tai perikunnan jäseniä. Kainuussa kahden miljardin yksityinen metsäomaisuus jakaantuu noin 12.000 metsätilalle.

Käytännönläheisesti ja laajasti

Koulutuskokonaisuus rakentuu noin 12 aihepiirin ympärille. Kukin voi valita, osallistuuko kaikkiin, vai poimiiko vain ne aihealueet, jotka tuntuvat tarpeellisilta ja ajankohtaisilta. -Monille metsäänsä jo hoitaneille joukossa on tuttuja aihealueita, mutta koulutuksen tavoite on tiedon lisäämisen ja syventämisen lisäksi yhteinen osallistuminen, tutustuminen ja kokemusten vaihtaminen, korostaa Metsänainen –hankkeen projektipäällikkö Sari Härkönen. Kurssien lisäksi järjestämme opintomatkoja ja vierailuja eri kohteisiin, joten opittuja asioita tarkastellaan ja sovelletaan myös käytännössä.

Ammattilaiset apuna

Toiminnanjohtaja Urho Keränen esitteli Metsänhoitoyhdistys Kainuu ry:n palveluja ja kannusti tutustumaan niihin. -Kaikkea ei tarvitse jatkossakaan osata itse, tietyt asiat hoituvat sujuvasti asiantuntijoiden avulla. Tärkeintä on tietää, mitä palveluja tarjoamme, missä meidän osaaminen on keskeistä. Olemme metsänomistajien oma organisaatio ja tärkein yhteistyökumppani.

Koulutus koko Kainuun alueella

Infokierrokset Kainuussa ovat nyt loppusuoralla, viimeinen tilaisuus on maanantaina 4.4. Puolangalla. Varsinaiset koulutukset pääsevät alkamaan loppukeväästä ja toteutetaan kaikissa Kainuun kunnissa.

Ne, jotka eivät päässeet tiedotustilaisuuksiin, voivat vielä hyvin tulla mukaan varsinaisiin koulutuksiin, joko omassa kunnassa tai jonkin toisen kunnan alueella, miten itse kullekin parhaiten sopii. –Mitä nuorempana perehtyy metsänhoidon kysymyksiin, sitä paremmat edellytykset on saada metsä kukoistamaan ja sijoitukset kannattaviksi, muistuttaa hankkeen hallinnoijan, Metsänomistajien Liiton Pohjois-Suomi ry:n aluejohtaja Heikki Rahko. Saimme koulutuskokonaisuuden hienosti koko Kainuun alueelle samanaikaisesti, sillä puolitoistavuotista hanketta rahoittavat sekä Oulujärvi Leader että Elävä Kainuu Leader ja alueen metsänhoitoyhdistykset.

Koulutuksista lisätietoja www.mhy.fi tai www.mhy.fi/pohjoissuomi

Lisätietoja

Metsänainen –hanke, projektipäällikkö Sari Härkönen

puh. 044-341 4000

tai sari.harkonen@mhy.fi

Projektipäällikkö Sari Härkönen yllättyi naisten aktiivisuudesta. Sari Karvosella on kaupallinen koulutus, koulutuksista hän hakee vinkkejä perheen metsän hyvään hoitoon ja luonnollisesti myös tuottavuuteen.

Naisten toivotaan tuovan metsänhoitoon myös uutta näkökulmaa. Hienoa, että hanke on lähtenyt vauhtiin naisten aloitteesta, toteaa toiminnanjohtaja Urho Keränen.