Kainuu on bioenergian tuotannossa ja käytössä yksi Suomen kärkimaakunnista. Uusituvan energian käyttöaste Kainuussa on jo peräti 55 %. Alan kehitys näkyy erityisesti metsäenergian hankinnassa, bioenergian käytön lisääntymisenä sekä yhä ammattimaisempana toimintana. Mittavien raaka-ainevarojen hyödyntäminen tuo runsaasti työtä alan ammattilaisille, mutta myös uusia yrittämisen mahdollisuuksia. Alueella toimii jo mm. lämpöyrittäjiä, jotka huolehtivat lämpöenergian asiakkaan kiinteistöön avaimet käteen –periaatteella.
-Kainuun bioenergiavarat mahdollistavat huomattavasti nykyistä laajemman hyödyntämisen, sanoo ohjelman kehittämispäällikkö Timo Karjalainen. Mikäli 900 GWH:n metsäenergian tuotantotaso saavutetaan, se antaa 270 henkilötyövuoden työpanoksen kainuulaiseen metsäenergian hankintaketjuun. Näin metsäenergia-alan liikevaihto voisi nousta jopa 25 miljoonaan euroon. Nyt ollaan tasolla 600 GWH. Tavoite on olla energiaomavarainen vuonna 2015.
Kainuun bioenergiaohjelmaa koordinoi Kajaanin yliopistokeskuksen CEMIS Oulun –yksikkö ja ohjelma jatkuu vuoteen 2015 saakka. Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisrahastosta sekä kunnilta. Ohjelma on yksi viidestä teemaohjelmasta, joilla Kainuun maaseudun kehittämistä edistetään.
Bioenergia – puhdasta ja ympäristöystävällistä uusiutuvaa, kotimaista energiaa
Bioenergiaa eli biopolttoaineita saadaan metsissä, soilla ja pelloilla kasvavista biomassoista sekä maatalouden, teollisuuden ja yhdyskuntien energiatuotantoon soveltuvista kiinteistä, nestemäisistä tai kaasumaisista biojätteistä. Bioenergian käyttö vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja estää haitallista ilmastomuutosta. Kainuussa bioenergialla voidaan korvata etenkin fossiilisen lämmitysöljyn käyttöä. Myös kainuulaisilla maatiloilla biokaasun käyttömahdollisuuksia tutkitaan, Suomussalmella on jo Itä-Suomen ensimmäinen maatilalla toimiva biokaasulaitos.
Tavoitteisiin monen kanavan kautta
Energia- ja ekotehokkuus ovat ajankohtaisia niin yrityksille kuin kotitalouksille. Tuotteiden valmistamiseen, kuljetukseen, pakkaukseen tai elinkaareen kiinnitetään yhä enemmän huomiota – tehokas suunnittelu tuo taloudellista hyötyä samalla kun ympäristöpäästöt vähenevät. Kainuussa alan hankkeet paneutuvat eri teemoihin ja aktivoivat kainuulaisia etsimään liiketoimintamahdollisuuksia uusiutuvan energian parista.
Tuo yhteistyötä, tietoa, yrittämisen mahdollisuuksia ja työllistää
Lämpöyrittäjä tarvitsee ketjuunsa metsänomistajia, metsureita, metsäkoneyrittäjiä, haketus- ja kuljetusyrittäjiä sekä lämpölaitoksen hoidosta vastaavia alan ammattilaisia. Ohjelman yksi tavoite on luoda yhteistyöverkostoja, kouluttaa ja tukea eri sektoreilla toimivia. Myös kunnat halutaan sitouttaa ohjelman toteutukseen tarjoamalla ajankohtaisia energiakatsauksia. Lämpöyrittäjyyttä halutaan lisätä niin julkisten, yksityisten kuin yritysten kiinteistöjen lämmityksessä.
Jopa vientiin
Puuenergiaa kehitetään myös pitkälle jalostetuiksi vientituotteiksi. Mahdollisuuksina bioöljy, biohiili, puupelletit, metsähake tai alan korkean teknologian osaaminen ja laitteet. Uusia innovaatioita Kainuussa edustavat mm. Senfit Oy:n biopolttoaineen kosteuden mittauslaite, Terosa Oy:n kannonnostokoura, Ebsolut Oy:n biopolttoaineen tuotannon ohjausjärjestelmä, WETLA Track ajokoneen kumitelasto ja Apuri-Tuote Oy:n energiapuun korjaukseen apulaitteet.
Yhteistyötä on Itä- ja Pohjois-Suomen kanssa. Kaikilla on samat tavoitteet paikallisen energiantuotannon moninkertaistamiseen. Wenet Centre on itäsuomalaisten bioenergia-alan toimijoiden ja yritysten verkosto, jonka kautta myös kainuulaisia innovaatioita ja tuotteita on saatu tehokkaammin markkinoille. Kainuusta on mukana kuusi yritystä.
Myös perinteinen puupilkkeiden tehdasmainen tuotanto antaa kainuulaisille yhteistyömahdollisuuden viedä korkealaatuista puupilkettä muualle Suomeen, jopa ulkomaille saakka. Puupilkkeen kysyntä on kasvussa.
Alalle etsitään yrittäjiä!
Bioenergiasta bisnestä –tilaisuudessa Kuhmossa 11.4.2011 klo 8.30 alan hankkeiden asiantuntijat valottavat tulevaisuuden mahdollisuuksia. Laajemmin bioenergiasektorin näkymistä luennoi tj Juha Sipilä, Fortel Invest Oy.
Manner-Suomen maaseudun kehittämisrahaston kautta yrittämistä tuetaan monipuolisesti. Iltapäivällä perehdytään erityisesti yritysryhmän kehittämistukeen, joka tarjoaa vähintään kolmen yrittäjän yhteistyöhön tukea jopa 75 %. Työpajoissa on mahdollisuus saada yksityiskohtaista opastusta yhteistyöhankkeen suunnitteluun sekä tietoa muista tukimuodoista.
Lisätietoja
Timo Karjalainen, kehittämispäällikkö
Kajaanin yliopistokeskus, CEMIS-Oulu
puh. 040 560 2577
Tuotantoketjun innovaatiotuotteista lisätietoa
www.wenet.fi (companies)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti